tiistai 17. heinäkuuta 2018

Terveisiä pellolta!

Näin heinäkuussa minulla on "kesätyö" pellolla, Erkin tuuraajana. Peltohommat Suomen kesäsäässä ovat mukavan vaihtelevia, toki ääripäät ovat tulleet tutuiksi viime kesän hyisessä säässä verrattuna tämän viikon helteisiin. Pellolla myös huomaa sen, miten eri vaiheissa kasvit ovat eri kesinä, säästä johtuen. Tänään totesin että olemme kadottaneet kurpitsan rivivälit sitten viimeviikon.




Mustaherukan itsepoiminta voi alkaa. Aamulla tein kierroksen Kiipulantien varrella olevassa marjatarhassa, todeten että osa lajikkeista oli jo vallan kerättävissä. Lajikkeissa oli toki paljon eroja.



Istukassipulin harausta viimeviikolla. Maa oli huomattavasti kosteampaa yökasteen jäljiltä, kuin mitä se on tällä viikolla ollut.


 Avomaapuutarhurin paras ystävä on hara. Me haraamme joka viikko punajuuren, istukassipulin sekä mukula- ja varsisellerin rivivälit. Jos joka päivä sataa, niin että maa on kostea, jää haraaminen tekemättä. Harauksessa tärkein tekijä on sää. Tälläisinä hellepäivinä haraus on pahinta, mitä rikat tietävät. Hara katkaisee rikkakasvin juuret ja auriko näännyttä parat hetkessä. Jos maa on kosteaa ja sää juurtumiselle otollista, ei harauksesta ole hyötyä. Rikat juurtuvat siinä silmän räpäyksessä uudelleen.

Punajuuri
Punajuuren lisäksi riveissä kasvaa tänävuonna myös kelta- ja raitajuurikasta.

Sellerit harataan molempiin suuntiin. Joskus, kun oikein villaannutaan, voidaan harata vielä ristiin limittäin. Tai viteehinsä, niin kuin etelä-pohjanmaalla sanotaan. Haraus säästää kitkentää todella paljon. Sellerimaa on oiva esimerkki hyvin onnistuneesta harauksesta. Sellerin juurella on muutamia rikkoja, jotka on nopea nyppäistä pois ohi kulkiessaan. 

Sellerimaa

Istukassipuli tällä viikolla. Maa vain pölisee kuivuuttaan.

Tämä avomaan kesätyöpesti on minulla tänävuonna kolmatta kertaa. Kurpitsat ovat hurjassa kasvussa aiempiin kesiin verrattuna. 

Kurpitsoiden kadonneet rivivälit.


Porkkanan kitkentä on toinen kesän urakoista. Minusta kovimmat hommat heinäkuussa pellolla ovat ehdottomasti punajuuren ja porkkanan kitkentä ja harvennus. Porkkana kasvaa harjussa, kahdessa rivissä. Toukokuun surkean kuivat säät verottivat itävyyttä myös Kiipulan pellolla. Porkkanat, palsternakat ja mustajuuret mullataan kesän mittaan useaan otteeseen. Multaaminen helpottaa kitkentää, mutta ei kuitenkaan poista harvennuksen tarvetta.

Porkkana

 Maissit ovat myös selvästi hyötyneet lämpimistä säistä. Maissi kasvaa meillä biohajoavassa katteessa. Kate paitsi helpottaa kitkentää myös lämmittää maata mukavasti. Odotettavissa kelposatoa myös maissin osalta.


Maissi kasvaa biohajoavassa kalvossa.

Komeat kukinnot maissilla.
 Istukassipuli kasvaa riveissä, joiden välejä haraillaan viikoittain. Taimisipuli, eli sipuli joka on kasvatettu meillä siemenestä, sekä purjo ja jättisipuli kasvavat biohajoavassakatekalvossa. Katekalvo on Suomessa valmistettua ja se hajoaa kasvukauden jälkeen maahan. Sitä siis ei kerätä pois, vaan muokataan maahan. Katevää se on, täytyy myöntää.

Purjo



Salaatit ovat myös saaneet osakseen kasvaa biohajoavassa katteessa. Salaatit eivät viihdy siinä yhtä hyvin kuin monet muuta kasvit. Salaatti kun muodostaa lehtiruusukkeen niin lähelle kalvoa, että tuntuu kuin alimmat lehdet hikoilisivat kalvoa vasten. Kuitenkin salaatit pysyvät paljon puhtaampina, kuin jos ne kasvaisivat suoraan maassa. 


Näytemaalla komeilevat salko- ja ruusupapu pyramidit. Pavut nauttivat olostaan, kun lämpötila huitelee pitkälti parinkymmenen asteen yläpuolella. Odotettavissa komeita paputötteröitä syksyä kohden mennessä. Näytemaalta löytyy kaikkien meidän viljelykasvien lisäksi myös mm. retikkaa ja retiisiä opiskelijoiden tunnistettavaksi. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.